tiistai 24. tammikuuta 2017

Päivä insinööripanimolla


Vaikka emme aio kummemmin neuvoa kotioluen valmistusta, haluamme kuitenkin avata vähän päivää insinööripanimon arjessa. Tämä teksti on kirjoitettu viime lauantaina samalla, kun keittelin koe-erää shamppanja-oluesta, Château de Tammela Brut Excellancesta. Tarkempia speksejä ja viiniäkin kuivempia panovitsejä tästä oluesta tulee myöhemmin.

Päivä alkaa suomalaisittain kahvin keitolla. Kahvia hörppiessä mittaillaan reseptin ilmoittama määrä vettä 17 litran kattilaan ja laitetaan lämpiämään. Veden lämmetessä reilun 70 asteen paikkeille, puntaroidaan reseptin ilmoittamat maltaat. Meillä vannotaan Nalle-puuron nimeen. Ei ole yhtään olutta, jonka mallaspohjaan ei sopisi kaurahiutale. Kun vesi on lämmennyt, voidaan sekoittaa maltaat joukkoon. Poika laitetaan vanhaan Helkaman uuniin puoleksitoista tunniksi mäskäytymään. Mäskäyksen jälkeen aloitetaan siivilöinti. Mäski kauhotaan siivilään ja vierre kierrätetään kertaalleen mallaspedin läpi, jotta saadaan kirkkaampaa tavaraa. Kirkastuksen jälkeen mäskiä huuhdellaan kuumalla vedellä, että saadaan kaikki herkulliset sokerit irti maltaista. Huuhtelun jälkeen voidaan viimeinkin aloittaa keitto. Tässä vaiheessa on hyvä tarkistaa ominaispaino, niin nähdään kuinka uskomattoman tehokkaasti mäskäys onnistui.




Vierteen lämmitessä onkin hyvä hetki punnita keiton aikana käytettävät humalat. Humalointi painottuu meillä yleensä keiton loppua kohti. Ollaan todettu viimeisen minuutin "hop burstit" tai hop standit tehokkaammaksi tavaksi saada humalan aromia olueen kuin esimerkiksi kuivahumaloinnilla. Keitto kestää meillä tunnin.  Se voitaisiin nostaa 69 minuuttiin, koska olemme vähän lapsellisia. Tärkeä osa oluen keittämistä on oluenkeittämisolut. Tälle päivälle löytyi teemaan erinomaisesti osuva brittiläisen Wild beerin Ninkasi, 9 volttinen saison, johon on käytetty omenamehua, villihiivaa ja shamppanjahiivaa. Kun olut on keitetty, voidaan aloittaa jäähdyttäminen. Kattila mahtuu juuri sopivasti käymisastiaan, missä kierrätetään kylmää vettä. Tällä menetelmällä olut jäähtyy hiivauslämpöön noin puolessa tunnissa. Se onkin juuri sopiva aika nesteyttää kuivahiiva. Olemme tähän mennessä käyttäneet pelkästään kuivahiiva, mutta tänä vuonna olisi tarkoitus tehdä ensimmäiset oluet nestehiivalla.




Jäähtynyt vierre kipataan siiviläpussin läpi desinfioituun käymisastiaan.  Käytämme desinfiointiaineena Star-sania. Oluen teossa puhtaus on puoli ruokaa, siksi roiskimmekin desiä vähän joka vaiheessa joka paikkaan. Kun olut on käymisastiassa ja hiivaa viskattu sekaan, lyödään kansi kiinni. Viimeisenä tarvitsee enää siivota paikat, istahtaa sohvalle hyvän oluen kanssa ja kuulostella vesilukon ensimmäisiä pulpahduksia.




- Ville, Anssi & Jaakko 

torstai 5. tammikuuta 2017

Tervetuloa

Tämä blogi kertoo kolmen kädettömän insinöörin panemisen rikkaista vaiheista. Joskus saatamme jopa puhua oluesta, lyhyesti. Tampereen insinööripanimo on kolmen innokkaan insinöörin "yhtiö", joka haluaa olla jokaisen janoisen ystävänsä oma Kari Grandi. Minä olin idean isä ja toimin samalla taiteellisena johtajana sekä pahimpana hifistelijänä. Anssi toimii panimon propagandaministerinä ja yleisenä puliukkona (lue: normaalina insinöörinä). Jaakko on ainoa järjen ääni ja Excel-nero, oikea Oriveden kaunis mieli. Kokonaisuus, joka mahdollistaa täydellisen lopputuloksen.


Emme koe tarpeelliseksi opastaa muita tekemään kotiolutta. Kirjallisuutta kotioluen panemisesta on jo aivan tarpeeksi, omastakin hyllystä sitä löytyy reilu läjä. Nykyinen prosessimme on todella lähellä Reittausblogin ohjeistamaa Pussimäskäysohjetta. Tämä on siisti ja helppo tapa tehdä olutta kerrostaloympäristössä. Eräkokomme on tällä hetkellä noin 15 litraa ja kaikki tähän mennessä valmistamamme oluet ovat olleet erilaisia pintahiiva, eli ale-oluita mustasta witbieristä triple IPAan. Tulevaisuudessa tavoitteena on kasvattaa eräkokoa, siirtyä uusiin tiloihin ja ehkä valmistaa myös muunlaisia oluita, kuten lager-oluita sekä happamampia oluttyylejä.


Valmistetut oluet vaihtelevat yhtä paljon kuin panimon miesten mieltymykset. Jaakko tykkää herkullisen hedelmäisistä jenkeistä, Anssi makean maltaisista briteistä ja minä kuivan mausteisista belgeistä. Oluessa tärkeintä on kuitenkin, että siinä on paljon makua. Olut on mielestämme sosiaalinen tuote, joka on tärkeää jakaa. Teemme omannäköisiä oluitamme kieli poskella, kuten luultavasti tätä blogiakin. Koska emme osaa päättää, mitä haluamme blogilla tehdä, niin puhumme kaikesta mitä keksimme. Raportoimme uusista kotioluistamme, uuden panimon valmistusvaiheista, oluttastingeista ja paljastamme myös salaisimmat ruoka- ja drinkkireseptimme.



-       Ville, Anssi & Jaakko